Yleistä tietoa koirista

Terveys • Hoito • Johtajuus • Ruokinta • Näyttelyt • Harrastukset

Terveys

Rotukohtaiset terveysasiat löytyy Akita -sivulta. Tältä sivulta löytyy yleisempää tietoa koirien terveydestä ja selityksiä erinäisiin lyhenteisiin, joita löytyy usein mm. silmien osalta.

Perinnöllisiä silmäsairauksia

Perinnöllisten silmäsairauksien syntyyn vaikuttaa perimä sekä ympäristötekijät. Toiset silmäsairaudet ilmenevät jo pennulla ja toiset ilmenevät vasta myöhemmällä iällä. Akitoilla ei tavata paljoakaan silmäsairauksia. Joitakin cilia aberranta, MRD ja PHTVL/PHPV tapauksia löytyy.

Silmätutkimus on helppo ja nopea eläinlääkärin tehdä, eikä se ole kivulias. Koiralle laitetaan silmiin tipat, jotka laajentavat pupillit 15-30 minuutin kuluessa. Eläinlääkäri katsoo silmästä silmänpohjan, mykiön, luomet, sarveiskalvot ja sädekehän. Vain Suomen kennelliiton hyväksymien eläinlääkärien silmälausunnot ovat virallisia. Silmäsairaudet

Perinnöllinen harmaakaihi, eli HC

Harmaakaihia on kahden muotoista: perinnöllistä sekä iän mukana tulevaa vanhuuden kaihia. Nuoren pennun harmaakaihi on sairaus silmän kehityshäiriöstä tai emän kantoajan sairastamasta sairaudesta. Kaihimuodostus voi pysyä paikoillaan tai lisääntyä ja johtaa sokeuteen.
Lääkkeet eivät auta hoidossa. Muuttunut mykiö voidaan poistaa kirurgisesti, jolloin näkökyky onnistuneen leikkauksen ansiosta parantuu.

Verkkokalvon etenevä surkastuminen, eli PRA

Verkkokalvon asteittainen surkastuma/rappeuma on ikävä ja hankala perinnöllinen silmäsairaus, joka periytyy resessiivisesti ja voidaan luokitella erilaisiin tyyppeihin mm. ilmenemisiän ja patologian mukaan. Yleisin PRA tyyppi koirilla on verkkokalvon sauva- ja tappisolujen etenevä rappeutuminen (prcd). PRCD:ssä sauva- ja tappisolut kehittyvät normaalisti, mutta alkavat tuhoutua myöhemmällä iällä. Aineenvaihduntahäiriön takia verkkokalvolle kertyy kuona-aineita ja se surkastuu. Koirasta tulee loppujen lopuksi sokea, eikä tähän ole hoitokeinoa. PRA on koiralle täysin kivuton sairaus.

Sairauden kantajat ovat täysin terveitä. Sairailla näkö heikkenee asteittain verkkokalvorappeuman edetessä. Ensimmäinen oire on hämäräsokeus. Vanhan PRA-koiran silmäterä on laaja eikä supistu jos siihen kohdistetaan kirkas valo. Sairauteen voi liittyä seurausilmiönä linssin sumentuminen eli harmaakaihimuodostus.

Retinaalidysplasia, eli RD

RD on synnynnäinen verkkokalvon vajaakehityshäiriö. Se ilmenee verkkokalvon päällimmäisten kerrosten pullistumina ja poimuttumisena. Tämä tarkoittaa, että silmän takaosassa sijaitseva verkkokalvo ei ole sileä kuten pitäisi. RD ei ole etenevä sairaus, joten RD-muutokset pysyvät tavallisesti samanlaisina koko koiran elämän ajan. RD:tä esiintyy kolme eriasteista muotoa, joista TRD on pidettävä erossa kahdesta muusta (mrd ja grd):

Totaali-rd (TRD)
Kattaa koko tai lähes koko verkkokalvon alueen, mikä johtaa verkkokalvon irtoamiseen ja sokeuteen jo pikkupennulla.

Geograafinen rd (GRD)
Tarkoittaa laajempaa paikallista vajaakehittynyttä aluetta verkkokalvossa. Voi vaikuttaa näkökykyyn.

Fokaali tai multifokaali-rd (MRD)
muodot (mrd & grd) ovat huomattavasti lievempiä. Ne käsittää yksittäisen tai usean poimun, jotka sijaitsevat verkkokalvon keskialueilla. Nämä eivät normaalisti aiheuta koiralle ongelmia näkemisen suhteen. Noin 10 poimua verkkokalvossa pidetään koiran näkökyvyn kannalta vielä merkityksettömänä. Toisissa roduissa MRD koiria käytetään jalostukseen rajattomasti, eikä rodussa silti ilmene sairasta TRD muotoja.

Pysyvät verisuonijäänteet, eli PHTVL/PHPV

Linssin ravitsemuksesta sikiöaikana vastaa sikiöaikainen verisuoni ja primäärilasiainen. Pennuilla silmä kehittyy niin, että linssin ja silmänpohjan välinen sikiökautinen verisuoni vähitellen surkastuu. Prosessi on valmis kun pentu on 2-4 viikon ikäinen. PHTVL/PHPV:llä osa jää surkastumatta. Sairaus luokitellaan 6 eri asteeseen pienistä täplistä sokeutta aiheuttaviin muutoksiin, jolloin linssi on muuttunut epänormaaliksi rakenteeltaan ja seurauksena on sekundääri harmaakaihi. Asteet 2-6 etenevät ja näitä ei suositella jalostukseen käytettäviksi.

Cilia aberranta, distichiasis, trichiasis

Silmäripsien juurissa on kyynelrauhasia, jotka pitää silmän kosteana. Trichiasis tarkoittaa normaalien ripsien kääntymistä sisäänpäin. Distichiasis tarkoittaa ylimääräisiä tai epänormaalisti kasvavia ripsiä.

Vaiva on yleensä harmiton, mutta voi aiheuttaa silmän ärsyyntymistä (silmien vuoto, haavaumat, kirvely). Vaiva on yksinkertainen hoitaa kirurgisesti, jolloin poistetaan ylimääräiset ripset. Ripsien on huomattu myös häviävän ja tulevan uudelleen koirilla. Sama koira voi hyvinkin saada puhtaat paperit ja vuoden päästä todetaan uudelleen cilia aberranta.

Vian periytymistapa ei ole tiedossa ja tällaisia koiria voidaan käyttää jalostukseen. Pariksi olisi hyvä valinta kumppani, jolla ei samaa ongelmaa ole.

MPP

Membrana pupillaris persistens eli iiriksen (=värikalvo) synnynnäinen kehityshäiriö. Muutokset ovat yleensä lieviä, eivätkä aiheuta ongelmia näön kanssa.

Tällaisia koiria voidaan käyttää jalostukseen. Pariksi olisi hyvä valinta kumppani, jolla ei samaa ongelmaa ole.

Entropium ja Ektropium

Perinnöllinen silmäluomien rakennevirhe.
Entropiumissa luomi kiertyy silmän sarveiskalvoa vasten. Ektropiumissa luomi on löysä ja roikkuva, tai liian suuri. Ongelmaa voidaan hoitaa kirurgisesti ja monesti kertaoperaatio ratkaisee ongelman.

Allergia

Allergiaa esiintyy koirilla koko ajan enemmän ja enemmän. Allerginen reaktio on krooninen tulehdusreaktio, joka aiheutuu herkistyneen elimistön puolustautuessa ympäristöntekijöitä vastaan. Nämä ovat usein vaarattomia. Kun elimistö kehittää herkistäviin asioihin (allergeenit) vasta-aineita ja sitten uudelleenkohtaa ärsykkeen tulee allerginen reaktio.
Yleiset oireet ovat mm. kutina, punoitus ja kipu. Eri alueilla on erilaiset oireet. Iho voi hilseillä, punoittaa etenkin kyljistä, kainaloista, vatsanpohjasta, nivustaipeista, varpaanväleistä ja hännän tyvestä. Koira voi myös oksennella.

Tutkiminen on työlästä ja aikaa vievää. Koiraa ärsyttävä asia on vain kaivettava esiin. Katso ruokinta tarkasti, selvitä onko koiran pedissä tms. mikä on kontaktissa ihon kanssa, jotain allergisoivaa ainesosaa, katso lääkitykset kunnolla eläinlääkärin kanssa jne.

Taipumus allergiaan on perinnöllistä. Tarkastele koiraasi päivittäin. Jos huomaat koirassasi muutoksia (käytös, iho, limakalvot ym.), niin huomioi ne heti ja mieti onko jotain uutta tapahtunut (uusi ruoka-aine, ruoka, vaate, peti, pesuaine, tuleeko aina tiettyyn vuodenaikaan, jne.) ja reagoi asiaan heti. Jos mitään ei tule mieleen, niin katso hieman eteenpäin ja pidä ylhäällä koko ajan, että paheneeko tila esim. jonkun ruoan kanssa. Jos oireet vain pahenevat, niin ota yhteys eläinlääkäriin ja kasvattajaan.

Allergia ei parane koskaan, mutta sitä voidaan lievittää ja toisilla jopa oireet häviävät kokonaan. Oireilu voi kuitenkin yllättää vuosien päästä. Kortisonilääkkeet ovat tehokkaita kutinan ja atopian aiheuttamille iho-oireille, mutta jatkuva kortisonihoito on haitallista. Se altistaa mm. tulehduksille, ohentaa ihoa, lisää janoa, myös maksa- ja vatsavaivoja sekä käytöksen muutoksia voi ilmetä.

Rasvahappojen (mm. kalaöljy) eli omega 3 ja 6 lisääminen ruokavalioon auttaa. Näiden lisääminen ruokaan on vaaratonta.

100 % luotettavaa allergiatestiä ei ole olemassakaan, joten tässäkin mennään "mututuntumalla" eteenpäin.

Omalla koirallani on allergia, mutta tarkalleen en tiedä mikä sen aiheuttaa. Ensin koirani iho kutiaa valtavasti ja sitten menee muutama vuosi ettei ole minkäänlaisia oireita. Oireet tulevat taas myöhemmin, mutta onneksi ne eivät ole pahoja. Huomasin oman koirani kohdalla, että riisit ja makaronit aiheuttivat runsaan käytön jälkeen kutinaa. Kokeilin myöhemmin oireiden häivyttyä uudelleen riisejä eikä mitään ongelmia tullut, kun riisi oli ohran kanssa puurossa eikä sitä annettu monena päivänä peräkkäin.

Lähteet + lisää tarkempaa tietoa mm. koirakoplan sekä Clinivet eläinklinikan sivuilta
http://www.koirakopla.com/allergia.htm
http://www.clinivet.fi/artikkelit/koira_artikkelit/artikkeli_4.html

Lonkkaniveldysplasia, eli HD

Lonkkaniveldysplasia on koiran kasvuhäiriö joka periytyy monen eri geenin kautta (polygeenisesti). Sairaita on eriasteisia ja toisella C lonkat ovat huomattavasti huonommat kuin toisella. Lonkkavikaisella koiralla on nivelmalja liian matala, joten reisiluun pää ei saa tarpeeksi tukea ja nivelessä esiintyy tällöin löysyyttä. Löysyys on dysplasian esiaste ja vasta nivelrakenteen muutokset tekevät lonkkanivelestä sairaan (dysplastisisen). Akitoilla dysplasistinen lonkkanivel ei aina tarkoita, että koira on kliinisesti sairas. D-lonkkainen koira ei välttämättä oireile koskaan elämänsä aikana, etenkään jos syynä on vain maljan mataluus eikä mm. nivelrikkoa.

Lonkkavikaan vaikuttaa perimä sekä ympäristötekijät, ruokinta (emä + pentuaika) sekä liikunta, sen määrä sekä laatu. Kuitenkin sairaslonkkainen omaa aina sairaita/altistavia geenejä suvustaan. Se, että koiran vanhemmat ovat tervelonkkaisia, ei tarkoita aina, että kaikki pennuistakin on. Vastaavasti C lonkkaiselta vanhemmalta voi tulla täysin tervelonkkaisia jälkeläisiä hyvän suvun takia. Jos koirallasi on C lonkat tai huonommat, niin älä anna sen lihoa ja pidä lihaskunto hyvänä. Lihavuus ei tee hyvää tervelonkkaisellekkaan.

Lonkat arvioidaan FCI:n kansainvälisen arvosteluasteikon mukaan A-E:

A = täysin terve
B = rajatapaus (hyvät ja terveet lonkat)
C = lievästi dysplasistinen
D = keskivaikea
E = vaikea

Polvilumpion sijoiltaan meno, eli patellaluksaatio

Patellaluksaatio on kasvuhäiriö kun reisiluun nivelosa, pää ei kehity normaalisti eikä siihen muodostu telauraa, jossa polvilumpio pysyisi. Syntyessään pennulla voi olla polvilumpio luksoituneena (pysyvästi). Tätä pidetään sijoiltaan menon vaikeimpana vikana. Lievimmässä asteessa polvilumpio saadaan painettua sivuun, mutta se palaa paikoilleen. Tällöin suuri osa koirista kestää 4-5 -vuotiaaksi kunnes nivelen kuluman takia alkaa ontumaan.

Koukkuhäntä ts. häntämutka

Mutkat hännässä johtuvat nikamamuutoksista. Koukkuhäntä pystytään yleensä toteamaan jo ennen luovutusikää. Sen oletetaan periytyvän resessiivisesti, joka tarkoittaa, että taipumus vikaan tulee molemmilta vanhemmilta. Roduilla joilla koukkuhäntäisyys on ongelma, tavataan muitakin luun muodostuksen häiriöitä, kuten selkärangan nikamamuodostukset ja kasvuhäiriöt.

Koukkuhäntäisyys voi haitata näyttelyissä käyntiä, alentamalla arvosanaa. Tällaista koiraa ei myöskään suositella käytettäväksi jalostukseen.

PEVISA

PEVISA eli Kennelliiton perinnöllisten sairauksien vastustamisohjelma. Perinnöllisen sairauksien vastustaminen alkoi Suomessa jo 1970-luvulla. Vastustamisohjelmat ovat rotujärjestöjen laatimia ja SKL-SFF:n hyväksymiä. Vastustamisohjelman periaatteena on, että selvitetään minkälaisia koiria, terveitä tai sairaita, käytetään siitokseen. Jalostukseen käytettäviltä yksilöiltä on kuvattava lonkat (aikaisintaan 12 kk ikäisenä), sekä peilattava silmät (ei ikärajaa, lausunto voimassa 24 kk) ennen astutusta, jotta pentue saadaan rekisteröityä.

Yleinen koiranhoito

Turkki pidetään siistinä harjaamalla sekä pesemällä. Koira pestään kun siihen on tarvetta. Turkki harjataan ja kammataan kun se on takkuinen tai on karvanlähtö. Kynnet leikataan tarvittaessa. Toisilla kynnet kasvavat huomattavasti nopeammin kuin toisilla.

Korvat ja silmät pidetään puhtaina. Jos koira ravistelee päätään, tai pitää sitä kallellaan on korvissa jotain vialla. Yleensä puhdistus korva-aineella riittää. Tulehdus hoidetaan eläinlääkärissä. Silmien ei tulisi vuotaa. Jos vuoto on runsasta tai paksua kannattaa kääntyä eläinlääkärin puoleen. Kotona silmiä voidaan puhdistaa keitetyllä suolavedellä. Apteekit myy silmänpuhdistusaineita myös.

Jos ihossa on jotain oireita kannattaa koira pestä hyvällä shampoolla, kuten Virbac. Karvat pidetään lyhyinä ongelmakohdissa, sekä katsotaan ettei koira pääse nuolemaan ihoa. Kohta pidetään puhtaana ja sitä voidaan pyyhkiä kirvelemättömillä puhdistusaineilla. Kuivaan ihoon auttaa rasvaaminen. karvanlähtö

Ruokinta

Kannatan syöttämistä 2 kertaa päivässä. Ei lenkitystä heti ruokailun jälkeen. Koirani sekä pentueet syötän raakaruoalla, niin sanotulla BARF-ruokintatavalla (Bones and Raw Food). Tästä ruokintatavasta poiketen kuitenkin lisään ajoittain riisiä, ohraa, tattari yms. joukkoon. Sekä lähes kaikkea mitä ihmisiltä omasta ruoastaan jää yli. Melkolailla kaikki muut käy, paitsi tuliset ja maustetut ruoat.

Tämä ruokinta pitää sisällään lihaa, lihaisia luita sekä kasviksia, hedelmiä yms. Ruokinta jäljittelee mahdollisuuksien mukaan luonnonmukaisuutta. Jokseenkin sitä, mitä koirat villeinä söisivät luonnossa. Lisää ns. BARF-ruokinnasta voit lukea kohdasta ruokinta sekä tarkempaa tietoa Katiskan tietokannasta

Johtajuusopetukset

Johtajuus on erittäin tärkeä osa koiran ja sen omistajan elämää! Koiralle on näytettävä missä sen paikka on, heti sen muutettua. Koira on arvojärjestyksessä aina alin.
"Murkkuiät" yms. ei tuota suuria vaikeuksia, kun alusta asti on kerrottu sallitut ja ei sallitut asiat.

Muista, että koira ei ns. nolostu, eli sitä ei tarvitse sääliä jos sillä ei vaikka ole lupaa tulla makuhuoneeseen ja se näyttää surkealta ulkopuolella, tai kun muut syö niin koiran voi käskeä pois (koiran ei tarvitse kuolata vieressä) jne.

Harjoitus: Pyydä koira esim. istumaan ennen kuin annat LUVAN syödä. Jos koira rupeaa syömään ennen lupaa, sitä torutaan siitä (toruja erittäin möreällä äänellä). Kun avaat oven, niin mene aina itse ensin ulos ja anna koiran tulla ulos vasta luvan saatuaan. Voit myös odotuttaa koiraa ennen kuin se saa hypätä autoon/autosta pois.

Jos lenkillä tulee vastaan koira ja oma koirasi rupeaa rähisemään, älä hermostu. Täytyy ottaa tukeva ote hihnasta (älä ota pannasta kiinni ja nosta ilmaan yms.) ja käskeä koiraa olemaan kunnolla. Turha korottaa ääntä, jos koira rähisee, se kun ei kuuntele ja siinä menee vain hermot. Yritä saada koirasi katse kääntymään pois vastaantulevasta koirasta. Tai esim. yritä saada koira istumaan. Makupalat on erittäin suositeltavia ohitustilannetta helpottamaan. Kunnollinen EI sanotaan koiralle kun se ei käyttäydy toivotusti.

Timo ja kuunteluoppilaat

Näyttelyt

Akita kuuluu FCI:n 5-ryhmään (pystykorvat ja alkukantaiset koirat). Bouvier kuuluu 1-ryhmään (lammas- ja karjakoirat).

Näyttelyissä koirat jaotellaan luokkiin iän ja menestyksen avulla, sekä urokset ja nartut erikseen. Tullakseen suomen muotovalioksi on koiran saatava 3 serttiä, kukin eri tuomarilta ja viimeisen sertin saadessaan oltava vähintään 2-vuotias. Bouvierilla tarvitsee lisäksi olla tulos avo-luokan kokeesta jossain palveluskoiralajissa.

Lue näyttelyistä lisää Kennelliiton sivuilta

Hilmalta katsotaan hampaat - Hilman liikkeitä arvioidaan

Lähteet

Koirakopla.com
Pentuinfo
Suomen Afgaanit ry.
Wanhoja tarinoita
Kennelliitto
Kennel Flagstone's terveyssivusto
Sukaro
Tuulenkuun kennel
Koiranjalostus