«« Artikkelit sivulle

Rodun alkuperää

Monien akitojen suvusta löytyy myös amerikkalaisia koiria. Toiset ovat juuriltaan japanilaistyyppisiä alkuperämaastaan huolimatta, toisten takaa löytyy enemmän tai vähemmän amerikanakitan vaikutteita. Alkujaan keskikokoisena metsästyskoirana toiminut akita peri nykyisen kokonsakin länsimaisilta roduilta, joten se että nykyinen kanta polveutuisi pelkästään muinaisista akita-matageista olisikin mahdotonta. Tärkeämpää amerikanakitan ja akitan välisessä jaottelussa on koiran oma ja sen periyttämä tyyppi kuin se, onko joidenkin sukupolvien takana yksi "vääräntyyppinen" koira. Akitan ja amerikanakitan välinen tyyppiero on nykyään suurempi kuin aiemmin, koska niiden välisiä risteytyksiä ei enää FCI-maissa tehdä, mutta ne ovat kuitenkin molemmat samaa alkuperää.

AKIHO:n kuvasivulla http://www.media-akita.or.jp/akita-inu/akitas-photosE.html on esimerkkejä akitoista vuodesta 1899 lähtien. Mustamaskisia ja pintoja koiria on jo varhaisimmissa kuvissa 20. vuosisadan vaihteen japanilaiskoirien joukossa. Myös keisari Taisholle esitellyt koirat olivat pintoja, vaikka nykyisin väri on sallittu vain amerikkalaisella tyypillä. Kyseisessä kuvassa olleiden koirien arveltiin vaikuttaneen vahvasti rotuun vuoden 1912 aikoihin, jolloin ne olivat hyvin yleisiä. Kaksi esimerkkiä taistelukoirista näyttävät rakenteeltaan edellä mainittuja pintoja vankemmilta ja muiden rotujen vaikutuksen näkee niissä selvemmin. Kuitenkin vuoden 1927 punainen koira Babagoma oli vastaavasti aivan erityyppinen kuin joitain vuosia aiemmin tappeluihin käytetty koira, vaikka sillä olikin nykyiselle amerikanakitalle tyypillinen musta maski, ja oli rungoltaan lähempänä 1910-luvun lopun Kosaku-go:ta. Myös rakenteeltaan japanilaista tyyppiä muistuttavilla koirilla esiintyi toisinaan mustaa maskia.

Akiho perustettiin vasta vuonna 1927 ja sitä ennen koiria ei siis merkitty Akiho-rekisteriin. Sen perustamisen ja rodulle haitallisen toisen maailmansodan jälkeen kuvien joukossa mainitaan ensikerran epätoivottu tyyppi: aiempien taistelukoirien tapaan hyvin vankkarunkoinen koira, jota edustivat mm. Kincho-go ja Kongo-go. 1900-luvun alussa kuvatut pintot tuskin edustivat "väärää" tyyppiä väristään huolimatta, sillä sivun mukaan "monia epätoivottua tyyppiä edustavia koiria luultavasti kasvatettiin, vaikkei niistä olekaan saatavissa kuvia."

Näin ollen pinto väritys tai musta maski vanhempien koirien joukossa ei tehne niistä automaattisesti amerikanakitoja, varsinkaan siltä ajalta kun rotuerottelua ei oltu vielä tehty. Esimerkiksi vuonna 1984 syntynyt Nan Chao Raiko-Go No Sanmark (Nan Chao's Excalibur x Nan Chao's Fannie Flagg) oli brindlepinto, mutta kooltaan ja rungoltaan lähempänä akitaa kuin amerikanakitaa.

Sukutaulu, jossa Nan Chao Raiko-Go No Sanmark'n kuva http://www.itokuakitas.com/kali.htm

Kanadalaiskennelissä kasvatettu http://www.kajitsuno.it/kennel/immagini/shinzo.jpg Sanmark Shinzo Kowareru-Go (Sanmark Akihito-Go x Sanmark Mare Tenshi-Go), Nan Chao Raiko-Go No Sanmark'n pojanpoika, puolestaan oli kokobrindle ilman valkoista pohjaväriä ja myös rakenteeltaan ennemmin akita kuin amerikanakita.

Rodun alkuperää

Lähteet

Sukutaulua koskevia linkkejä sivustoihin ja kuviin

Ninnun (Nijiyaka-Go) sukua:

Raj:n (Ängsmyren's Yori No Koqawe) sukua:

Fujin (Fujimaru Go Seaside Nakagawa) sukua