FIN MVA V-02 Palokin Like A Dream "Juno"

© Katri Takkinen

Juno on toinen koirani, sekä kennelin kantanarttu ensimmäisellä pentueellaan. Junon ainut pentue koostuu yhdestä pojasta ja neljästä tytöstä; A pentue.

Juno se on viimesen päälle mukavuudenhaluinen yksilö! Sade, ylimääräinen liikunta ja ulkonaoleminen ei kovinkaan paljoa viihdytä tätä koiraa. Sen sijaan ihmisten rapsuttelut ja etenkin ruoka saa Junon hykertelemään onnesta. Ja tämän ansiosta Juno onkin ikuinen laihduttaja... Ihmisiä Juno rakastaa ja rapsutuksia ottaa vastaan. Vaikka koira onkin mukavuudenhaluinen on maailmassa yksi asia, joka saa sen innostumaan ja unohtamaan säät ja ruoat, nimittäin metsästys! Juno omaa äärettömän vahvan saalistusvietin, etenkin myyrien tms. kaivaminen on jotain sanoinkuvaamattoman upeaa. Silloin ei haittaa vaikka muuten viimesen päälle siisti koira on yltä päältä ravassa. Muista koirista Juno ei välitä ja vanhemmiten siitä on tullut sellainen äksy rouva. Junon maailmaan riittää paremmin kuin hyvin sen oma tyttö, sekä vanhempi kaveri Jasmin. Riitaa Juno ei haasta, eihän se kehtaa. Mutta perääntymistä ei kannata edes harkita sen tekevän, jos eteen tulee tilanne joka vaatii tarkkuutta. Juno oli esimerkillinen emo ja sen ainoasta pentueesta jäi kotiin tyttö, joka on mamman oma vauva vieläkin, vaikka molemmat on jo aikuisia. "Lihavat on lupsakoita" sanotaan. Ja se sanonta pätee enemmän kuin hyvin Junoon.

Ensimmäiset vuotensa Juno eleli ulkotarhassa kavereidensa (Jasmin & Martta) kanssa. Tuo aika ei jättänyt rouvaan arpia, vaikka se niin asian haluaisikin kertoa. Kunhan vaan ei joudu uudelleen... Eikä Juno joudu.

Juno terveys

Junolla on pientä ruoka-allergiaa itsellään sekä suvussaan tiedossa. Iho ärsyyntyy ajoittain, jos sattuu ruokakupissa olemaan jotakin sopimatonta. Hiiva todettiin korvissa aikoinaan, Junon ollessa noin 1-vuotias. Homeopatian ja raakaruokinnan nimeen vannotaan, sillä se on Junon "parantava ase". Juno on periyttänyt SA:ta tyttärelleen.